Ilmassa oli aistittavissa innostusta ja odotusta, kun joukko opettajia, esimiehiä, valmentajia ja johtamisen kehittäjiä kokoontui pohtimaan henkistä eli spirituaalista johtamista. Spirituaalisen johtamisen workshop järjestettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Tieteiden talolla Helsingissä 15.3.2016. Tilaisuuden vetäjinä toimivat Elina Juntunen ja Reijo Räisänen.
Vaikka henkinen eli spirituaalinen johtaminen on melko uusi asia Suomessa, sitä on tutkittu paljonkin ulkomailla ja siitä on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Ensimmäiset tutkimukset ilmestyivät jo 1990-luvulla ja Amazonissa on myynnissä yli 6000 kirjaa henkisestä johtamisesta. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että spiritualiteetti edistää työntekijöiden inhimillisiä voimavaroja, vahvistaa työn merkityksellisyyttä ja lisää yhteenkuuluvuutta.
Mitä henkinen johtaminen on?
Mitä sitten on henkinen eli spirituaalinen johtajuus? Fryn (2003) mielestä spirituaalinen johtajuus käsittää ne arvot, asenteet ja toimintatavat, jotka ovat välttämättömiä sekä oman itsen että toisten ihmisten sisäiseen motivoimiseen niin, että syntyy tunne henkisestä selviytymisestä ja kuulumisesta yhteisöön kutsumuksen ja jäsenyyden kautta.
Spirituaalinen johtajuus ei ole sidoksissa tiettyihin kansallisiin rajoihin, uskonnollisiin uskomusjärjestelmiin ja organisationaalisiin eetoksiin. Vaan lähtökohtana on se, että ihmisessä on osaamisen, taitojen ja kykyjen lisäksi mieli, sielu ja henki.
Mitä Fryn määritelmä voisi tarkoittaa käytännössä johtamisessa? Olisiko mahdollista löytää organisaatiolle joku isompi olemassaolon merkitys, johon työntekijät voisivat sitoutua ja joka samalla vahvistaisi sisäistä motivaatiota? Olisiko työntekijöiden helpompi liittyä arvoihin, missioon ja tarkoitukseen, jotka olisivat muutakin kuin taloudellisen hyödyn ja voiton maksimointia? Voisiko työpaikan yhtenä kannustimena olla hyvän tekeminen, halu auttaa ja tukea työkavereita? Korostuisiko tällöin se, että työntekijät voisivat toteuttaa itseään kokonaisvaltaisesti myös työssään? Olisiko eettiset ja kestävää kehitystä tukevat kysymykset ja valinnat johtoryhmän agendalla taloudellisten tavoitteiden rinnalla? Tulisiko toimintatapojen olla sellaisia, että ne voimaannuttavat ja antavat energiaa? Olisivatko edellä mainitut asiat sellaisia, joita voidaan myös mitata?
Spirituaalinen johtaja – millaisia ominaisuuksia tarvitaan?
Workshopissa pohdittiin myös, millaisia ominaisuuksia henkiseen eli spirituaaliseen johtajaan liitetään.
Esille nousi, että henkinen johtaja
– ilmentää vahvaa uskoa hyviin päämääriin ja sitä kautta tavoitteet saavutetaan varmemmin.
– on rohkea visionääri ja uskaltaa unelmoida ja asettaa rohkeita tavoitteita.
– tuntee epäitsekästä lähimmäisenrakkautta toisia kohtaan.
– on empaattinen, myötätuntoinen ja auttaa ihmisiä kasvamaan.
Kun johtaja itse on inspiroitunut, moraalisesti sitoutunut ja näkee oman työnsä merkityksen osana suurempaa palvelumissiota, hän saa porukan mukaan ja syntyy vahva tunne yhteenkuuluvuudesta ja arvostuksesta. Ja näin saavutetaan tuloksekasta toimintaa ja tuottavuutta.
Onko henkinen johtaminen ja johtajuus mahdollista nykyaikana? Valmentavassa, arvostavassa ja palvelevassa johtamisessa on paljon samoja aineksia. Esimiehen on tärkeää tukea työntekijöiden kasvua ja kehittymistä. Hän myös pitää huolen rakentavasta dialogista ja arvojen mukaisesta toiminnasta. Hän osaa johtaa yhteistyötä siten, että kaikille yhteisön jäsenille tulee tunne ja kokemus me-hengestä ja yhteisistä tavoitteista.
Esimerkkejä maailmalta – miten Suomessa?
Tuleeko sinulle mieleen kuka Suomessa on henkinen johtaja tai mikä organisaatio toimii henkisten arvojen mukaisesti? Esimerkiksi Starbucks määrittelee missiokseen ”inspiroida ja vaalia ihmissielua” – yksi persoona, yksi kuppi ja yksi naapurusto kerrallaan. Starbucksia on luonnehdittu spirituaaliseksi organisaatioksi erityisesti sen vuoksi, että se on hakenut jatkuvasti kaikelle toiminnalleen merkitystä ja tarkoitusta. Heidän arvoissa painottuvat yhteenkuuluvaisuuden kulttuurin luominen, yhtiön ja työntekijöiden kasvaminen, läsnä oleminen sekä yhteydessä oleminen avoimuuteen perustuen. Kaiken toiminnan tulee toteutua humaanisti. Yksi tunnetuimmista spirituaaliseen johtajuuteen nojautuvista henkilöistä oli The Body Shop ketjun perustaja Anita Roddick (1942-2007). Roddick pohdiskeli omaa johtajuuttaan The Guardian lehden artikkelissa: ”Johdan yritystäni naiselle ominaisin periaattein, se merkitsee huolenpitoa, intuitiivisia päätöksiä, hierarkioiden hylkäämistä, työn kokemista pikemminkin osana elämää kuin erillisenä alueena. Työskentelen sen parissa, mitä rakastan, vastuussa maailmalle siitä, miten käytän voittoani ja samalla tietoisena siitä, että perustana on taloudellinen tulos”. (Työ ja Henki, Kanerva & Tanska (toim.) Kirjapaja. 2015.)
Ehkä spirituaalisen johtamisen tärkein sanoma nykyajan johtajalle ja esimiehelle voisi olla se, että eettisyys tulee elää todeksi johtajan roolissa. Johtajan tulisi tunnistaa omat arvonsa ja kantaa sosiaalista vastuuta itsestä, ihmisistä ja ympäristöstä. Siihen liittyy myös eräällä tavalla tietynlainen nöyryys ja ymmärrys siitä, että olemme keskeneräisiä, voimme jatkuvasti kehittyä ihmisinä ja luoda samalla maailmasta parempi paikka elää.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa sinun johtamisessasi tai teidän organisaatiossa, onko tällaiselle johtajuudelle tilaa meidän yhteiskunnassamme?