Kävimme kuuntelemassa 28.11.2013 Ben Furmanin ja Mika ”Ruba” D. Rubanovitschin ajatuksia aiheesta ”Löydetään tekemisen meininki”. Tilaisuus päättyi vakavaan teemaan siitä, että työpaikoilla tulisi perustekemistä olla nykyistä paljon enemmän. Useaan otteeseen toistui ajatus, että työntekijöitä tulee vaatia tekemään työtä entistä enemmän ja perustekemistä tulee tehdä kurinalaisesti. Sikäli voin yhtyä tähän ajatukseen siltä osin, että vain harjoituksen kautta meistä tulee mestareita (10 000 tunnin sääntö). Harjoittelun avulla voimme oppia ja hioa taitojamme huippuunsa. Ja toki on tärkeää tehdä työtä ja välillä paljonkin.

Ajattelen kuitenkin, että jos perustekeminen kääntyy suorittamiseksi, puurtamiseksi ja kontrolloiduksi pakkotekemiseksi, siinä on vaaransa.

Työelämän yksi tärkeä haaste onkin se, miten voisimme tukea työntekijöiden intoa harjoitella eli tehdä työtään. Voisiko työn tekemistä edes jossain määrin verrata harjoitteluun? Esimerkiksi kun olemme innoissamme jostain harrastuksesta, haluamme harjoitella siinä tarvittavia taitoja, jotta meistä tulee hyviä. Olemme valmiit tekemään paljonkin työtä saavuttaaksemme tietyn tavoitellun tason ja meitä ei tarvitse pakottaa.

Flowssa ihmiset tekevät jotakin siksi, että tekeminen itsessään on palkitsevaa ja silloin ei tarvita ulkoista palkkioita. Sisäinen motivaatio, jota tukija Richard Ryan on tutkinut, on samankaltainen monella tapaa flown kanssa. Kun ihmisellä on sisäistä motivaatiota, hän haluaa tehdä jotakin ja kokee sen palkitsevaksi. Jos meillä on sen sijaan ulkoinen motivaatio, teemme jotakin palkkiota tavoitellen tai rangaistuksen pelossa. Kun sisäistä motivaatiota on tutkittu, on havaittu, että kontrolli ja pakottaminen tappaa mm. työssä innon ja motivaation.

Ryan painottaa, että ihmisille on tärkeää, että he voivat itse valita ja vaikuttaa. Nämä ovat yhteydessä myös työhyvinvointiin ja hyvään työsuoritukseen. Näin olleen ihmisillä tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa työnsä suorittamiseen ja sen sisältöön. Mielestäni kepit, porkkanat, pakko ja kontrolli harvoin toimivat motivaattoreina – ainakaan pitkässä juoksussa. Myöskään uudet innovaatiot ja ideat eivät synny, jos työnteko tai työkulttuuri ovat liian säännösteltyjä. Vain vapauden ja autonomian avulla voidaan tukea inspiraatiota ja uudenlaista ajattelua. Näin myös lisätään työn tuloksellisuutta ja parannetaan työhyvinvointia. Kirjassani Arvostus (Kurttila et al., Tammi 2010) on tuotu esille lukuisia esimiehen keinoja tukea työntekijöiden motivoitumista.